Villiruokaviikon toteuttaminen

 Villiruokaviikon ruokalista;

Villiruokaviikko toteutettiin niin, että kaikille keskuskeittiö Salvian asiakkaille tarjotaan Villiruokaviikolla lounasruokia, jossa on käytetty alueen raaka-aineita.  Villiruokahan on marjoja, sieniä, riitaa, villikalaa, vihanneksia ja yrttejä. Kuusamon alueella erityisesti tuoreen kalan saatavuus on hyvä, siksipä ruokalistalle päätyi useita kalaruokia. Tuotekehityskoulutuksen kautta ruokalistalle päätyi kalahelmikeitto, jossa hyödynnettiin edullista kalaa. Riistasta päätyi ruokalistalle poroa. Kasviruuissa hyödynsimme kasviksia ja sieniä. Marjoista mustikat ja puolukat ovat lähialueelta poimittuja ja niistä ruokalistalle suunniteltiin jälkiruokia. Lisäksi hyödynsimme paikallista maalaisjuustolaa, josta otimme jogurtin jälkiruuaksi lähialueen mustikoiden kera.  Ikäihmisten itsenäisyyspäivän kahvilla tarjottiin leipäjuustoa. Lisäksi käytimme paikallista rieskaa ja juustoa.

Villiruuan ympärillä on ollut pilottihankkeena Villiruokatori, jossa Villiruoan tuottajat ja ostajat kohtaavat toisensa. Villiruokatori toimii tilausjärjestelmän kaltaisena ohjelmana. Tilasimme tarvittavat raaka-aineet Villiruokatorin kautta. Järjestelmä ei ollut vielä siinä vaiheessa valmis, että tilattavat tuotteet olisivat tulleet sen kautta toimipisteeseemme. Jouduimme tekemään tilaukset uudelleen sähköpostitse eri tavaran toimittajille. Tämä aiheutti lisätyötä Villiruuan tuotetilausten tekemisessä.            

Raaka-aineiden saatavuus paikallisilta toimittajilta oli yllättävän hyvä.  Tilatut tuotteet tulivat sovitusti keittiölle.  Poroliha tuli keittiölle raakana, joka aiheutti lisätöitä ruoka tuotannossa.  Tästä johtuen jouduimme osan ruuanvalmistuksesta hajottamaan muille palvelukeittiölle.   Suurtuotannossa käytetyt lihat tuleekin olla valmiiksi paloiteltuja ja kypsennettyjä toimittaessa ne keittiölle.

Asiakaspalautteet ovat Viiliruuasta olleet pääsääntöisesti hyviä. Ikäihmiset pitävät kalasta ja riistasta, kun taas lapset eri kouluasteilta eivät niinkään pidä kalaa herkkuruokana.  Rieskaan oltiin tyytyväisiä ja samoin Itsenäisyyspäivän aterian Uunisiikaan.

Villiruokaviikko oli raaka-ainekustannuksiltaan kallis, joten tulisi löytää edullisimpia raaka-aineita, joita voitaisiin hyödyntää suurtuotannossa. Tuotekehitystä Villiruuan parissa tulisi edelleen jatkaa yhteistyössä raaka-aineiden ostajien ja raaka-aineiden käyttäjien kesken.   

 

Milla Koramo/ Koillissanomat 
Tällä viikolla Kuusamossa vietetään villiruokaviikkoa. Kouluilla oli tarjolla ohrapuuron kylkiäisenä savumuikkuja.   
Alle viidennes Kuusamon kaupungin keskuskeittiöltä tarjolle lähtevästä ruuasta on lähiruokaa. Tavoitteena on nostaa se 60 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä.
Kuusamossa tilanne on silti hyvä toisiin paikkoihin verrattuna, sillä esimerkiksi Keski-Suomessa lähiruokaa tarjotaaan vain viisi prosenttia.
Tällä viikolla Kuusamossa vietetään villiruokaviikkoa.
– Täällä ollaan pitkällä villiruuan käytössä. Monessa paikassa höydynnetään jo lähiruokaa, mutta ne liittyvät lähinnä yhteen tuotteeseen. Esimerkiksi Naantalissa on särki ja Helsingissä lahna, ELO-säätiön eli suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön projektipäällikkö Sini Garam sanoo.
Villiruoka on lähiruokaa, siis Koillismaalla esimerkiksi muikkua, poroa tai rieskaa.
– Villiruuan yhteydessä voidaan puhua ruuan alkuperästä ja mistä se tulee, hän kertoo.
– Ruoka maistuu paremmalta, kun sillä on juuret ja tarina.