Kaikkien aikojen Kuusamoa rakentamassa

Yksittäisen kuntatyöntekijän näkökulmasta digitalisaation vaikutus arkityössä edelleen kasvaa. Vaikutus tulee olemaan seuraavan viiden vuoden aikana nopeampaa ja merkittävämpää mitä osaamme menneen perusteella eteenpäin kuvitella.

Kuusamon kaupungin tietohallintojohtaja Pekka Kantola

Se tarkoittaa työprosessien sekä viestintä- ja kommunikaatiotapojen muutosta. Enemmän tehdään sähköisissä ympäristöissä, valmistellaan ja viestitetään sähköisesti. Perinteisestä "siilotekemisestä" siirrytään laaja-alaisempaan tekemiseen. Myös asiakkaat tulevat entistä enemmän digitaalisten kanavien kautta osallistumaan palveluprosesseihin. Tämä haastaa työntekijöitä, esimiehiä ja johtoa. Erityisesti siitä näkökulmasta, miten tällaista muutosta parhaalla tavalla hyödynnetään.

Kuusamon kaupungilla on kaupunkistrategiassaan kovat tavoitteet hyvinvoinnin, elinvoiman ja erityisesti kuntatyön tuottavuuden parantamisen osalta. Kaikkien aikojen Kuusamon tärkein mittari lopun viimein on se, että miten kuusamolaisten ja täällä käyvien ihmisten palvelut ja hyvä elämä toteutuvat. Sote-muutoksessakin lähipalvelujen turvaamiseksi ja uudistamiseksi digitalisaatiossa on paljon mahdollisuuksia. Etäisyyksien voittamiseksi kuusamolaisilla on erityinen intressi hyödyntää nämä mahdollisuudet parhaalla mahdollisella tavalla.

Demokratian ulottuvuudessa sähköinen ns. e-democracy - sen toimeenpano on iso kysymys. Miten kuntalaiset osallistuvat valmisteluun, päätöksentekoon, toimeenpanoon ja niiden seurantaan? Digitalisointi tuo tähän aivan uusia ulottuvuuksia. Miten tehdään entistä avoimemmin kunnallisen toiminnan johtamista ja päätösten valmistelua. Se on ihmisten vuorovaikutuksen digitalisointia, mutta ennen kaikkea se tarkoittaa toimitapamuutosta.

Strategiat toteutuu tekemällä. Pitää muuttaa ja kehittää. Myös kehittämisen tapa tulee muuttumaan nopeammaksi, ketterämmäksi. Tärkeässä roolissa ovat edelleen työntekijät ja johto. Entistä enemmin korostuu yhteistyöverkostot ja asiakkaan kasvava rooli osana kehittämistä.

Kirjoittaja on Kuusamon kaupungin tietohallintojohtaja Pekka Kantola.

Kuusamon visio vuodelle 2021 - Kaikkien aikojen Kuusamo. Elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen Pohjolan luontopääkaupunki.

Kuusamon vammaispalvelut on nyt Twitterissä

Kuusamon vammaispalvelut twiittailee vammaistyön sosiaalityöntekijän ominaisuudessa @kurvinen_anne
Seuraan muutamia mielenkiintoisia alaan liittyviä sivuja ja twiittaan niitä edelleen, lähinnä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, mutta erityisesti vammaisiin liittyviä asioita. Joskus laitan twiitin omaan työpäivään liittyen.

Tweet terveisin Anne Kurvinen
@kurvinen_anne

Meillä Kuusamossa syntyy Kehittäjänmieli yksinkertaisella kaavalla

1. Etsi oikeat tyypit
2. Luota
3. Mahdollista
 
Tulokset ovat häkellyttäviä. Tuottavuuskehitystä haettaessa yrityselämässä on puhuttu jo pitkään toimialan tuottavuuskehityksen yhteydessä luovasta tuhosta. Toimialan tuottavuuskehitys on ehkä työpaikkojakin suurempi talouden tilan vaikuttaja. Jos yrityselämässä työpaikkoja syntyy tuottamattomille aloille ja vähenee tuottavilta aloilta voi talouden tila heikentyä vaikka työpaikkojen määrä lisääntyy. Toimialan tuottavuuskehitys ja siten kilpailukyky liittyy yritysten tuottavuuskehitykseen, mutta edellä mainitusta syystä ne eivät välttämättä ole saman suuntaisia. Perusturvajohtaja Isoviita hakee yrityselämän ja julkisensektorin tuottavuuden rakentamisen yhdenmukaisuuksia. Joskus meidän on pystyttävä sallimaan luova tuho, rikkoa olemassa olevia rakenteita ja uskomuksia, jotta voimme saada aikaan koko julkisen sektorin tuottavuuden kasvun. Isoviita on onnistunut mahdollistajana. Kun muualla tuskaillaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvun kanssa Isoviita katselee tyytyväisenä miten hänen henkilöstönsä on resursseja lisäämättä saanut kolmanneksen Kuusamon pitkäaikaistyöttömistä arvokkaaseen työhön ja elämään. Toteuttamaan Kuusamon kaupunkistrategiaa olla Pohjolan luontopääkaupunki numero 1.

Ajattelen itseäni mahdollistajan roolissa, pitää uskoa ihmisiin, en koskaan ole laittanut ketään pois sen takia että olisi tehnyt liian isoja muutoksia tai hölmöillyt. Mutta joskus joutuu sanomaan, että vanhassa pysyminen johtaa aikaansaamattomuuteen.

Haen luovia, rohkeita ihmisiä. En kai sitten  voisi laittaa heitä pois, kun he ovat juuri sitä mitä haluan?

Meillä on maali, pitää olla selkeä suunta mihin ollaan menossa. Se suunta luodaan yhdessä. Keinot on aika vapaasti vaalittavissa, tässä on kyse luottamuksesta. Joskus ratkaisut voivat johtajan mielestä näyttää oudolta. Mutta on vaan luotettava.

Niin se mahdollistaminen. Kyllä minä enemmän haluan että edetään ihmisten vahvuuksien kautta ja rakennetaan innostusta. Sei ei johda mihinkään, että parannellaan puutteita.

Kehittäjänmieli syntyy Kuusamossa!

Kehittäjänmieli syntyy Kuusamossa ja Oi, missä maisemissa!

Kuusamon Suuri Järvikalatutkimus

Kuusamon strategia olla Pohjolan luontopääkaupunki numero yksi!  

Aluksi mietimme, miten saataisiin ihmiset liikkeelle oman arvomaailman mukaisesti? Näistä lähtökohdista syntyi Kuusamon Suuri Järvikalatutkimus. Työllisyyden hoitoa ihan pikkuisen eri tavalla. Ihmiset on todella innostuneita. Alku oli vähän hämmennystä. Ajateltiin: Ootteko tosissanne? Käyn kalassa ja saan ysi eurot? Onko tämä vitsi? Totta se kuitenkin oli.
Ja nyt Kuusamon Suuren Järvikalastustutkimuksen tutkijat toteavat:

Nyt kehtaa kertoa mitä tekee!

 

Leikki on kalastuksessa kaukana. Täällä Kuusamossa. 

Nyt Kuusamon Suuri Järvikalatutkimus alkaa laajentamaan tutkijoiden osaamista, mahdollisuuksia tulee olemaan paljon!

Lumi- ja jääveistoksia tulevaisuudessa. Järvikala miehet lähtevät laajentamaan osaamista. Haaveena on jääsauna. Vaihtoehtoista tekemistä, käynkö kalalla vai lähdenkö lumirakentamaan?

Kaikki on nimittäin mahdollista täällä Kuusamossa!

Kohti avointa digitaalista maailmaa!

ICT muuttaa maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. Asiakas ei ole enää palvelujen kohde, vaan aktiivinen, tasavertainen toimija. PAlveluiden sijaan syntyy uusia vuorovaikutuksen kenttiä. Fyysisen ja virtuaalisen yhdistelmiä.

Mahdollistajien tehtävänä on saada asiakas tekemään palvelua itse. Se on osallisuuden ajattelua, ihminen on osallinen omassa elämässään. Palvelun käyttäjä on palvelun tuottava resurssi.
Täällä Kuusamossa olemme avoimen digitaalisenmaailman rakentamisen lisäksi rakentaneet avointa vuorovaikutusten kenttää, jossa jokainen on osallinen ja jokainen rakentaa osansa.

Kävin täällä Kuusamossa ja tältä minusta täällä vaikuttaa, ihan älyttömän hyvältä! -Saara

Kehittäjän mieltä metsästämässä!

Elinvoimaa Koillismaalle

Koillismaa 2014+ elinvoimaohjelma valmistui loppuvuonna 2014. Ensimmäinen tuotekehitystyöni oli osa tämän ohjelman laatimista siten, että aluekehityksen vaikuttavuuteen ja sen mittaamisen kehittämiseen kiinnitettiin ohjelman valmistelussa erityishuomiota. Ohjelman lopussa on taulukko erikseen seurattavista asioista, jotka kukin osaltaan heijastavat Kuusamon elinvoimaisuuden kehittymistä. Kullekin päätoimialalle on myös asetettu omat haasteelliset kehittämistavoitteensa, joiden toteutumista tullaan tukemaan erikseen sovittavilla toimenpiteillä. Kehittämishankkeita seurataan paitsi sen osalta, miten ne tätä ohjelmaa toteuttavat, myös kulloisenkin rahoittajatahon edellyttämällä tavalla. Käykäähän tutustumassa uuteen elinvoimaohjelmaamme!

Koillismaa 2014+ elinvoimaohjelma

Kehittämisterveisin, Kirsi

Oivangissa jatketaan ensi viikolla

Hei!

Ensi viikolla jatkamme kehittämistä Oivangissa. Aloitellaan päivät maanantaina 12.1. klo 10 aamukahvilla. Sen jälkeen hyppäämme avoimeen digitaaliseen maailmaan ja pohdimme vuorovaikutuskenttien rakentumista. Päivän päätämme yhteiseen päivälliseen.

Tiistai on kehittäjänä kehittymisen päivä. Konsulttimme ja partnerimme Johanna Nevala johdattelee meidät kehittämisen maailmaan. Samalla katsomme yhteistä kirjatori-projektiamme!

Ensi viikkoon!
-Ville

Kutsu > pdf

Hissipuheita Rinneravintolassa 29.11.2014

Järjestämäni tilaisuuden nimi muuttui matkalla. Enterprise Boardista tuli Hissipuheita Rinneravintolassa. Tilaisuutta ideoitiin mökkiläistyöryhmän kanssa muutamassa palaverissa, minkä jälkeen käärin hihat ja ryhdyin tuumasta toimeen. Hihojen käärimistä haittasivat hieman muut työt, mutta lopulta paketti saatiin kokoon.

Tavoitteena oli lämminhenkinen tilaisuus, jossa osallistujia on kolmistakymmenestä enintään viiteenkymmeneen henkilöä. Hissipuheita Rinneravintolassa järjestettiin Riipisen Riistaravintolassa Ruka Nordic -viikonloppuna. Paikalla oli kolme yrityselämän vaikuttajaa, Kuusamon vapaa-ajanasukasta sekä kolme rohkeaa paikallista yrittäjää omien täsmäkysymystensä kanssa. Paikalla oli sekä paikallisia yrittäjiä, vapaa-ajanasukkaita että kaupungin ja Naturpoliksen edustajia.

Tilaisuus onnistui hienosti. Osallistujilta saatu palaute voidaan tiivistää muutamaan sanaan: Onnistunut tilaisuus, jolle toivotaan jatkoa. Kaikki kiittelivät tapahtumaa sekä henkilökohtaisissa keskusteluissa että kirjallisissa palautteissa sekä kehuivat mielenkiintoiseksi avaukseksi, jolle toivotaan jatkoa.

Kuva: Koillismaan Uutiset

Koillismaan Uutiset oli paikalla ja tarinoi tilaisuudesta lehden 49 sivulla 3

http://issuu.com/koillismaanuutiset/docs/ku_49_14

Tammikuussa Oivangissa

Hei!

Tuotekehittäjien kolmannessa kohtaamisessa kokoonnumme jälleen Oivangin inspiroivassa ympäristössä. Aloitellaan maanantaina 12.1. klo 10. Toivottavasti saatte vuodenvaihteeseen mennessä viimeisen rutistuksen tehtyä ensimmäisen tutkinnon osan osalta. Tsemppiä siihen!

Oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille, me näemme taas tammikuussa,
-Ville

Villiruokaviikon toteuttaminen

 Villiruokaviikon ruokalista;

Villiruokaviikko toteutettiin niin, että kaikille keskuskeittiö Salvian asiakkaille tarjotaan Villiruokaviikolla lounasruokia, jossa on käytetty alueen raaka-aineita.  Villiruokahan on marjoja, sieniä, riitaa, villikalaa, vihanneksia ja yrttejä. Kuusamon alueella erityisesti tuoreen kalan saatavuus on hyvä, siksipä ruokalistalle päätyi useita kalaruokia. Tuotekehityskoulutuksen kautta ruokalistalle päätyi kalahelmikeitto, jossa hyödynnettiin edullista kalaa. Riistasta päätyi ruokalistalle poroa. Kasviruuissa hyödynsimme kasviksia ja sieniä. Marjoista mustikat ja puolukat ovat lähialueelta poimittuja ja niistä ruokalistalle suunniteltiin jälkiruokia. Lisäksi hyödynsimme paikallista maalaisjuustolaa, josta otimme jogurtin jälkiruuaksi lähialueen mustikoiden kera.  Ikäihmisten itsenäisyyspäivän kahvilla tarjottiin leipäjuustoa. Lisäksi käytimme paikallista rieskaa ja juustoa.

Villiruuan ympärillä on ollut pilottihankkeena Villiruokatori, jossa Villiruoan tuottajat ja ostajat kohtaavat toisensa. Villiruokatori toimii tilausjärjestelmän kaltaisena ohjelmana. Tilasimme tarvittavat raaka-aineet Villiruokatorin kautta. Järjestelmä ei ollut vielä siinä vaiheessa valmis, että tilattavat tuotteet olisivat tulleet sen kautta toimipisteeseemme. Jouduimme tekemään tilaukset uudelleen sähköpostitse eri tavaran toimittajille. Tämä aiheutti lisätyötä Villiruuan tuotetilausten tekemisessä.            

Raaka-aineiden saatavuus paikallisilta toimittajilta oli yllättävän hyvä.  Tilatut tuotteet tulivat sovitusti keittiölle.  Poroliha tuli keittiölle raakana, joka aiheutti lisätöitä ruoka tuotannossa.  Tästä johtuen jouduimme osan ruuanvalmistuksesta hajottamaan muille palvelukeittiölle.   Suurtuotannossa käytetyt lihat tuleekin olla valmiiksi paloiteltuja ja kypsennettyjä toimittaessa ne keittiölle.

Asiakaspalautteet ovat Viiliruuasta olleet pääsääntöisesti hyviä. Ikäihmiset pitävät kalasta ja riistasta, kun taas lapset eri kouluasteilta eivät niinkään pidä kalaa herkkuruokana.  Rieskaan oltiin tyytyväisiä ja samoin Itsenäisyyspäivän aterian Uunisiikaan.

Villiruokaviikko oli raaka-ainekustannuksiltaan kallis, joten tulisi löytää edullisimpia raaka-aineita, joita voitaisiin hyödyntää suurtuotannossa. Tuotekehitystä Villiruuan parissa tulisi edelleen jatkaa yhteistyössä raaka-aineiden ostajien ja raaka-aineiden käyttäjien kesken.   

 

Milla Koramo/ Koillissanomat 
Tällä viikolla Kuusamossa vietetään villiruokaviikkoa. Kouluilla oli tarjolla ohrapuuron kylkiäisenä savumuikkuja.   
Alle viidennes Kuusamon kaupungin keskuskeittiöltä tarjolle lähtevästä ruuasta on lähiruokaa. Tavoitteena on nostaa se 60 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä.
Kuusamossa tilanne on silti hyvä toisiin paikkoihin verrattuna, sillä esimerkiksi Keski-Suomessa lähiruokaa tarjotaaan vain viisi prosenttia.
Tällä viikolla Kuusamossa vietetään villiruokaviikkoa.
– Täällä ollaan pitkällä villiruuan käytössä. Monessa paikassa höydynnetään jo lähiruokaa, mutta ne liittyvät lähinnä yhteen tuotteeseen. Esimerkiksi Naantalissa on särki ja Helsingissä lahna, ELO-säätiön eli suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön projektipäällikkö Sini Garam sanoo.
Villiruoka on lähiruokaa, siis Koillismaalla esimerkiksi muikkua, poroa tai rieskaa.
– Villiruuan yhteydessä voidaan puhua ruuan alkuperästä ja mistä se tulee, hän kertoo.
– Ruoka maistuu paremmalta, kun sillä on juuret ja tarina.

                

Verkkoklinikka tiistaina 9.12. klo 10!

Hei tuotekehittäjät!

Kuusamon kehittäjien verkkoklinikka järjestetään seuraavan kerran 9.12. klo 10. Inkeri Liimatainen on tuolloin mukana ohjaamassa tutkinnon suorittamista. Laitamme linkkiä verkkoklinikkaan osallistumisesta lähempänä.

Tervetuloa mukaan!

Suuri Järvikalatutkimus -näyttely Kuusamon kirjastossa marraskuussa 2014

Omassa tuotekehitystyössäni yhdistimme voimamme Kirsin, Kaisan ja järvikalatutkimushankkeen porukoiden kanssa. Kokoonnuimme syyskuun lopulla suunnittelemaan näyttelyä kirjaston näyttelytilana toimivaan ala-aulaan ja ideoimaan avajaisia. Järvikalatutkijat ja ohjaajat osoittautuivat idearikkaaksi ja innostuneeksi porukaksi. Joukossa oli myös taitavia valokuvaajia, joiden otoksista päätettiin koota valokuvanäyttely, johon tulisi lisäksi verkkoja ym. kalastusvälineitä. Lokakuussa pidettiin vielä toinen palaveri, jossa päätettiin järjestää lapsille ja senioreille omat tapahtumat. Mukana touhuamassa oli myös Pärnäsen korjaamon porukkaa, jotka organisoivat lohisoppatarjoilun avajaisissa sekä lähettivat kutsut isokenkäisille.

Näyttelystä ja avajaisista tiedotettiin tapahtumakalentereissa sekä Järvikalatutkimuksen ja kirjaston facebook-sivuilla ja kaupungin työntekijöille sähköpostilla.

Näyttely koottiin ma 3.11. ja avajaiset järjestettiin tiistaina 4.11 klo 10 alkaen. Juhlapuhujaksi oli kutsuttu Mika Flöjt. Kirsi ja Antti kertoivoat projektista ja Olavi piti puheen kalastuskuntien edustajana. Harmonikan soittaja ja lupsakat kalamiehet takasivat rennon avajaistunnelman. Lohisoppa ja rieska olivat erinomaisen maukkaita ja annoksia jaettiin 135:lle hengelle - osa taisi santsatakin. 

Pääsin tässä työssä kyllä helpolla, kun hankkeen porukat olivat niin aktiivisia. Kirjasto sai uudenlaisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa yhteistyö jatkuu ja se näkyy asiakkaille nyt marraskuussa erilaisina tapahtumina. Eikä vielä tiedä, mitä kaikkea tästä seuraa..

Näyttely huipentui pe 28.11. senioritapahtumaan Ihan tosia kalajuttuja. Paikalla oli Kuusamon Uistimen perustaja Paavo Korpua kertomassa yrityksen vaiheista ja räsäsen ja professorin teosta. Kuulimme Paavolta ja monelta muultakin osallistujalta myös mukavia kalajuttuja. Keskustelun lomassa nautittiin kahvit ja julistettiin valokuvanäyttelyn kolme suosituinta taulua sekä arvottiin voittajataulut niitä äänestäneiden kesken. Ääniä oli annettu yli 500 ja voittajataulu sai niistä 73. 

Villiä ruokaa Kuusamosta

Kuusamon kaupunki tuottaa ateriapalveluja vauvasta vaariin. Kuusamon kaupunki on asettanut kaupunkistragediassa tavoitteekseen nostaa lähiruuan käyttöasteen 60 %:iin elintarvikehankintojen osalta vuoteen 2021 mennessä.

Ateriapalvelut on ollut mukana Luonnollisesti Läheltä Hankkeen  Villiruokatorin osto/ myynti tilausjärjestelmän kehittämisessä, jonka tavoitteena on lähiruuan, luonnontuotteiden ja muiden maaseudun lähituotteiden käytön edistäminen sekä saatavuuden parantaminen Koillismaalla.  

Hankkeen avulla on saatu luotua myynti/osto tilausjärjestelmä Villiruokatori, jossa lähiruokatuotteiden ostajat ja myyjät kohtaavat toisensa. Villiruokatorin kautta saadaan tuotteiden myyjien tuote valikoimista tietoa, joka johtaa lähiruuan monipuolisempaan käyttöön ateriapalveluissa. Hankkeen kautta on myös järjestetty henkilöstölle käytännönläheistä tuotekehityskoulutusta ja työ on jatkunut myös työpaikalla.        

Lisäämällä lähiruuan käyttöä kaupungin ateriapalveluissa saadaan lisäarvoa keittiöiden valikoimiin, elintarvikkeet ovat tuoreempia, mahdollistetaan ruuan jäljitettävyys ja hiilijalanjälki on vähäinen. Lähiruuan avulla saadaan myös ruuan arvostusta kuluttajien parissa.

 

Kuusamo on valittu yhdeksi Villiruoan näköalapaikaksi, koska olemme tehneet jo paljon työtä Villiruoan eteen. Kuusamon kaupungin kaikissa ruokapalveluyksiköissä järjestetään Villiruokaviikko ja sen avaus on perjantaina 28.11.14 Nordig Open kisojen aikaan ja Villiruokaviikko päättyy 5.12.14 Villiruokaviikolle on elintarvikkeet tilattu Villiruokatorin tilausjärjestelmän kautta. Toivotaan, että lähiruokatuotteiden myyjät Ja ostajat kohtaavat toisensa.     

.